Kunnallisvaalit 2021

Vaalikynä 17.2.2021          YKSINÄISYYS TAPPAA


Joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Tämä SPR:n teettämän tutkimuksen tulos ei ole jättänyt varmasti ketään kylmäksi. Pitkittynyt yksinäisyys on este ihmisen hyvinvoinnille ja vakava uhka terveydentilalle. Se on myös vakava uhka koko yhteiskunnallemme ja sen toimivuudelle.


Emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys on yhä yleisempää kaikissa ikäluokissa. Surettaa, kun ajattelen pieniä lapsia vailla vanhempien läsnäoloa ja kavereita, nuoria, jotka ovat yksinäisyyden ja rajoitusten vuoksi syrjäytymässä kaiken ulkopuolelle, työttömiä ja vähävaraisia yksinäisiä, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tai voimavaroja etsiä ystäviä harrastustoimintojen kautta, yksinäisiä pitkäaikaissairaita, joiden ainoita kontakteja ovat terveyshuollon työntekijät ja myös yksin asuvia vanhuksia, joita on lukumäärältään jo noin 350 000 henkilöä.


Harvinaisen tyytymättömät nuoret


Opettajana minun sydäntäni lähellä ovat etenkin nuoret. Nuorisotutkimusverkoston julkaiseman uusimman nuorten hyvinvointia tarkastelleen tutkimuksen mukaan nuoret ovat tällä hetkellä harvinaisen tyytymättömiä elämäänsä. Vähiten tyytyväisiä 15-25 -vuotiaista ovat tytöt, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät ja yksin asuvat. Nuorten tyytymättömyys liittyy vahvasti etäopetukseen ja rajoituksiin, jotka liittyvät sosiaalisiin kontakteihin.


Sain itse huomata, että etäopetusjakson aikana oppilaiden poissaolot lisääntyivät ja tekemättömät tehtävät kasaantuivat. Etäopetusjakson vaikutukset ovat vieläkin nähtävillä. Onneksi oppilashuollon monitahoinen tuki on edesauttava apu kouluarjen sujumiseksi. On kehitetty uusi tukimuoto, ote-opetus, joilla syrjäytyneen oppilaan koulunkäyntikyky pyritään palauttamaan. Monimuotoisilla tukitoimilla oppilaat pysyvät niin sanotusti hanskassa peruskoulun ajan, mutta miten oppilaat pärjäävät jatko-opintoihin siirryttyään?


On todettu, että korona-vuosi on lisännyt opintojen keskeytyksiä ja viivästyttänyt valmistumista. Oma poikani on joutunut selviämään ensimmäisestä korkeakouluvuodestaan itsenäisellä työskentelyllä ja lähinnä opiskelukavereiden etätuella. Olen harmitellut sitä, että campuksen akateeminen ilmapiiri, yliopistoajan yhteinen hauskanpito ja vapauden tunne jäävät korona-ajan opiskelijoilta ainakin toistaiseksi kokematta. Opiskelu on vaikuttanut olevan yksinäistä puurtamista. Kuinka moni jaksaa viedä opintonsa loppuun saakka?


Mielenterveyden keskusliitossa arvioidaan, että korona-aika on moninkertaistanut yhteydenottoja chattipalveluun. Se kertoo siitä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on todellisella koetuksella. SPR:n sosiaalitoiminnan koordinaattori Maaret Alarannan mukaan meillä ei ole yhteiskuntana varaa menettää lähes kolmannesta väestöstä yksinäisyydelle. Hän perään kuuluttaa, että todellista uhkaa vastaan on ryhdyttävä toimiin pikimmiten.


Koska korona-ajan rajoitusten välilliset ja pitkäkestoiset vaikutukset lisäävät voimakkaasti yksinäisyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä, pitäisi nopealla aikataululla punnita rajoitusten todellinen tarve. Meillä ei ole varaa menettää opintonsa aloittaneiden, aikuistuvien kansalaistemme ja syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten inhimillistä pääomaa rankkojen eristystoimien vuoksi. Psyykkinen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen. Toivottavasti korona-aikaan liittyvät päätökset tehdään jatkossa myös psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta aikataululla, jolla vakavammat vaikutukset ovat estettävissä.

Taustaa


Olen ollut politiikassa aktiivisesti mukana vuodesta 2019, jolloin osallistuin eduskuntavaaleihin Kristillisdemokraattien ehdokkaana. Haluan toimia perinteisten, kristillisten arvojen pohjalta kaikilla elämänalueilla ja vaikuttaa omalta osaltani siihen, että hyvinvoinvointi lisääntyisi tasapuolisesti kaikkien ihmisten kohdalla.